Pihakasvit verkkokauppa > Hoito-ohjeet | Kirjaudu sisään

Hoito-ohjeet

Hoito-ohjeet:

Perennat:

Menestymisvyöhykkeet

Perennat eivät juuri hoitotoimia kaipaa. Oikein valitut perennayhdistelmät varmistavat, että perennapenkki pysyy helppohoitoisena. Kevätlannoitus varmistaa hyvän kasvuunlähdön ja edellisvuoden kuivat lehdet ja kukkavarret voi käyttää katteena estämään rikkaruohojen itämistä. Mahdolliset rikkaruohot kannattaa kitkeä pois huolellisesti perennojen taimien ollessa vielä niin pieniä, etteivät ne peitä koko multa-aluetta. Voimakaskasvuiset perennat voivat tarvita keskikesällä lisälannoitusta ja tämä voi auttaa perennoja kukkimaan pitkälle syksyyn.  Jos maa on hapanta ja kasvu näyttää lannoituksesta huolimatta heikolta voi olla tarpeen lisätä kalkkia. Istutuksen yhteydessä täytyy perennatkin kastella huolellisesti. Syyslannoitus varmistaa seuraavan vuoden kasvuunlähdön.

Koristepensaat:

Koristepensaat tarvitsevat myös kasvuunlähtö lannoituksen keväällä. Keväthoitoon kuuluu myös kuolleiden ja talvella vioittuneiden oksien leikkaus. Pensaasta riippuen leikkauksen voi tehdä koko pensaalle ns. alasleikkauksena tai vain harvennusleikkauksena. Pensaiden säännöllinen leikkaus pitää ne siisteinä ja estää tautien ja tuholaisten leviämistä. Kesällä voi antaa lisälannoitusta ja syyslannoitus varmistaa hyvän talvehtimisen.

Marjapensaat:

Marjapensaat lannoitetaan keväällä ja syksyllä. Syyslannoitus on erityisen tärkeä, koska se määrää seuraavan vuoden sadon.  Herukka ja karviaispensaiden leikkaus tehdään vuosittain. Kuivat ja vahingoittuneet oksat leikataan sitä mukaa kun niitä ilmestyy. Vuosittain leikataan myös maahan kaatuneet ja heikot oksat.  Muutaman vuoden välein on hyvä poistaa kaikkein vanhimpia ja paksuimpia oksia, että pensas pysyy nuorena. Leikatessa on huolehdittava, ettei pensaan tyveen tai oksiin jää pitkiä tappeja, koska ne keräävät sienitauteja. Vadelmapensaan leikkaus tehdään vain jo kertaalleen marjoneille oksille, koska ne eivät enää tuota satoa.

Lehtipuut:

Lehtipuiden hoitoon kuuluu aluksi kevät ja syyslannoitus. Lannoite kannattaa upottaa maahan  juuriston ulottuville esimerkiksi rautakangen avulla. Suurten pihapuiden lannoittaminen ei enää ole tarpeellista. Hoitoleikkaus tehdään vain jos se on todella perusteltua. Vaurioituneet, kuolleet tai tautiset oksat poistetaan. Liian tiheässä kasvavat oksat tai kilpalatvat leikataan kun puu on lepotilassa. Mahlaa valuttavat puut leikataan myöhään syksyllä tai hyvin aikaisin keväällä ja muut aikaisin keväällä. Leikatessa täytyy olla huolellinen, ettei puun kuorta vioiteta tai puuhun jätetä liian pitkiä tappeja. Kovalla pakkasella leikatessa on riski että puuhun tulee halkeamavaurioita. Maksimissaan 1/3 oksistosta voi leikata kerrallaan.

Hedelmäpuut:

Hedelmäpuiden lannoitus tehdään kuten marjapensaidenkin. Syyslannoitus on tärkeä koska se määrää seuraav

an vuoden sadon.  Hedelmäpuiden leikkaus kannattaa hoitaa vuosittain, koska se varmistaa puun satoisuuden ja pitää sen terveenä. Hoitoleikkaukset tehdään aina lepotilaiselle puulle kevättalvella. Hedelmäpuun leikkauksen tavoitteena on varmistaa, ettei oksisto ole liian tiheä.  Ilmava oksisto ei ole altis taudeille ja tuottaa paremmin. Vaurioituneet ja kuivat oksat poistetaan. Liian jyrkässä kulmassa, -oksiston sisään kasvavat, sekä toisiinsa hinkkaavat oksat leikataan.  Vanhan hedel

mäpuun nuorennus kannattaa jakaa useamman vuoden ajalle. Liian radikaali leikkaus kiidyttää nk. vesiversojen kasvua ja puu voi versoa itsensä hengiltä.

Havut:

Havupuiden hoidontarve on yleensä hyvin vähäistä. Myös havut hyötyvät lannoittamisesta, mutta koska useimmat havut pitävät happamasta maasta kannattaa käyttää havuille tarkoitettuja lannoitteita. Havujen leikkaus on harvoin tarpeellista. Kuolleet ja vioittuneet oksat sekä kilpalatva poistetaan. Myös havut leikataan lepotilassa aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Pihkan valumisen estämiseksi kannattaa leikkauspinnan alapuolelle jättää noin viiden sentin oksatappi. Katajat, kuuset ja männyt eivät pidä leikkaamisesta. Vuorimännyn kasvua voi hillitä typistämällä vuosikasvuja n. 2/3. Vuorimännyn vuosikasvut napsastaan poikki juhannuksen tienoilla. Kuusiaitaa leikatessa kannattaa muistaa, että la

tvaa ei saa leikata ennen kun aita on halutussa korkeudessa.

Pensasaidat:

Pensasaidan tarkoituksena on useimmiten olla tuuhea näkösuoja. Tämän vuoksi on tärkeää että hoitoleikkaukset aloitetaan jo nuorelle taimelle. Vuosittaiseen hoitoon kuuluu lannoitukset keväällä ja syksyllä sekä leikkaus.

Vapaasti kasvava pensasaita, kuten syreeni aidanne, ei vaadi säännöllistä muotoonleikkausta. Tällainen pensasaita leikataan riippuen siitä, mikä pensaslaji on käytössä.

Muotoon leikattavalle aidalle, kuten orapihlaja, madallus ja kavennusleikkaus tehdään aikaisin keväällä. Pensaan sisällä olevia huonokuntoisia oksia voidaan myös poistaa leikkaamalla aikaisin keväällä. Voimakkaasti kasvava aita voidaan siistiä leikkaamalla uudestaan kesällä kun se on riittävän korkuinen. 

Jaloruusut:

Jaloruusut eivät kuki jos ei niitä leikkaa vuosittain. Lannoituksesta tulee huolehtia keväällä, kesällä ja syksyllä. Kesälannoitus varmistaa pitkän kukinnan ja syyslannoitus auttaa talvehtimisessa. Jaloruusut täytyy istuttaa huolellisesti, niin että jalonnuskohta on tarpeeksi syvällä mullan sisällä. Leikkaus tehdään joka kevät.

Oksista valitaan vain vahvimmat ja ne leikataan noin 10–15 cm korkuisiksi. Muut leikataan pois kokonaan.

Nurmi:

Nurmen vuosittaiseen ylläpitoon kuuluu kevät ja syyslannoitus sekä kalkitseminen tarpeen mukaan. Lannoitus kannattaa tehdä kun maa on kostea. Liian tiivis tai hapan maa aiheuttaa muun muassa nurmen sammaloitumista. Säännöllinen leikkaus pitää nurmen siistinä. Jos nurmi on päässyt pitkäksi, kannattaa se leikata kahdessa vaiheessa ensin leikkurin korkeimmalla korkeudella ja muutaman päivän päästä matalammalla. Harvoin leikattavasta nurmesta on hyödyllistä haravoida leikkuujäte pois. Erittäin kuvina kesinä saattaa olla tarpeellista huolehtia kastelusta ja pitää nurmi hieman normaalia pidempänä, ettei se ”pala”. Kastelu kannattaa tehdä aikaisin aamulla tai myöhään illalla, kun haihtuminen on vähäisintä.


Viimeksi päivitetty 2014-07-24 15:09:53